velipekkamoisalo Onko Suomella varaa demokratisoitua?

Sopimus yhteiskunnasta pakkoyhteiskuntaan

SSS-hallitus teki tiistaina esityksiä työlainsäädännön muutoksista, jotka tulevat voimaan pakottamana oikeutena. Samana päivänä pääministeri tulkitsi twitter-tilillään lasten sairaus päivän oikeutta vanhemman palkalliseen oikeuteen. Tämä on poikkeus pääsäännöstä. Se kertoo huonosta lainvalmistelusta. Miten valvonta, siirtymät, ohimaksatus ym? Ratkaisemattomia asioita on paljon.

Antiikin ajalta periytyy kansalaisten keskeinen sopimusvapaus. Julkisen vallan rooli oli kiistojen ratkaisijana ja veron kerääjänä. Samaa periaatetta on sovellettu läntisessä kulttuurissa siitä asti. Suurin muutos on ollut sopimusvapauden aihepiirin laajentuminen. Dramaattisia tapahtumia ovat maaorjuuden poisto, USA:n itsenäistyminen ja Ranskan Suuri vallankumous. Suurimmat takaiskut olivat Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton synty.

Työlainsäädäntö on ensisijaisesti suojella heikompaa osapuolta eli työntekijää. Nyt SSS asettaa pakolla ylärajan, että enempää etuja ei saa työntekijöille tarjota. On siirrytty suojelemaan työnantajaa. Työehtosopimusneuvottelujen sopimusvapauden alue kavenee. Samalla vaikutetaan työhyvinvointiin ja työmotivaatioon työpaikoilla.

Jos hallituksen esitykset menevät läpi, niin ollaan lähempänä autoritatiivista yhteiskuntaa, jossa kansalaismielipiteellä on pienempi arvo. Valtaa keskitetään hallitukselle, joka käyttää sitä itseriittoisesti vaalikauden ajan. Thatcherismiä suomalaisena versiona.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Millainen on työttömän sopimusoikeus?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Työttömällä ei ole sopimusoikeutta, eikä hän kuulu enään yhteiskuntaankaan koska kutsua yhteiskuntasopimusneuvotteluihin ei tullut. Työttömät, sairaat ja eläkeläiset näyttävät nykyään olevan muruskansaa riippumatta työhistoriasta. Paitsi muutaman kuukauden ajan ennen vaaleja heillä on mukavien lupausten kuunteluoikeus turuilla ja toreilla.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Voisi myös kysyä, että minkälainen on se sopimusyhteiskunta, jossa sopijapuolet eivät pysty tekemään sopimuksia. Nuo järjestöt, joiden olisi pitänyt pystyä sopimaan ovat kuin kylläinen koira luun ääressä, eivät syö sitä, mutta ärisevät pahasti jos joku sitä lähestyy.

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Ammattijärjestöt ajavat myös työttömien asioita. Itse voi olla jäsen tai muuten hyötyä edunvalvonnasta.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Paikallista sopimista on markkinoitu vuosikaudet, nyt suuri osa sovittavista asioista jää lainsäädännön vangiksi. Lakia rikkomalla toki voisi sopia.

Veikkaanpa, että jos ay-liike rupeaa vaatimaan kompensoivia palkankorotuksia, niin hallitus laatii vielä pakkolain palkkojen jäädyttämisestä tai alentamisesta.

Aiemmin vaadittiin kolmikannasta luopumista niin, että työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään eikä hallitus puuttuisi prosessiin. Nyt on sekin takki kääntynyt, porvarihallitus sanelee yksinvaltaisesti päätökset yli työmarkkinajärjestöjen.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Otsikko on on virheellinen.

Nyt vasta ollaan siirtymässä sopimusyhteiskuntaan. Edelleenkään liittoon kuulumattomilla työntekijöillä ole sopimusvapausta. Eikä hallituksella ollut uskallusta tehdä siitä mahdollista.

Kilpailulain 2 § "Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin eikä järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita." Ay-väellä on oikeus palkkakartelleihin, vaikka kaikilta muilta toimijoilta kyseiset toimet kielletään.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

"Sopimusyhteiskunta" on toiminut palkka-asioissa siten, että kun työehtosopimukset ovat nostaneet työvoimakustannuksia yli kilpailukyvyn, on hallinnollisella päätöksellä devalvoitu tai markkinavoimat ovat alentaneet palkkoja markan kellutuksella. "Pakko" on mennyt sormia napsauttamala yli sopimusten. Tämä pakkomekanismi on yleisesti hyväksytty. Turha vedota tässä siihen näennäisväitteeseen, että nimellispalkkohin ei ole puututtu.

Olemme meidän kannaltamme kiinteässä eurossa. Kun työmarkkinajärjestöt ovat tästä huolimatta sopineet palkat yli kilpailukyvyn, on välitön tarve luoda uusia korjausmenetelmiä. Yhteiskuntasopimusmenettelyä esitettiin, mutta se ei kelvannut. Hallituksen oli otettava vastuu. Erotuksena entiseen hallinnolliseen tai ulkoiseen pakkoon, nyt on kysymyksessä hallituksen esitykset ja eduskunnan päätökset, siis demokraattiset toimet.

Ihannetilanne olisi, että työmarkkinajärjestöt voisivat sopia palkkojen alennuksesta, kun työttömyys uhkaa nousta sietämättömäksi. Tarvittaneen uuden sukupolven johtajat siihen.

Heli Hämäläinen

Keskisuomalainen tietää kertoa, ettei lakiesitys sopimusvapauden rajoittamisesta koskisikaan toimitusjohtajia tai muita johtajia vaan ainoastaan työehtosopimusta.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/lomaleikkuri-ei...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton synty"

Hyvässä tarkoituksessahan nuo syntyivät, toteutus vain epä onnistui kun kommunismi mätääntyi ja natseilla löi yli. Lopulta espanja ja italia lähti fasismiin ja kapitalismi provosoitui akreksiiviseksi. Kaikkien summana käytiin toinen maailmansota ja elettiin kylmänsodan aika aina muurin kaatumiseen.

Toimituksen poiminnat